Taas Singaporessa, tällä kertaa vierailu tosin rajoittuu lentokenttään, Helsingin kone lähtee vajaan viiden tunnin kuluttua. Kiitos Diners Club -kortin pääsee sentään oleskelemaan lentokenttä-loungessa ja saa ilmaista ruokaa ja juomaa.

Matka tänne ei ollut täysin tapahtumaköyhä. Matkalla Bunakenilta Manadoon alkoi ensin rankkasade, joten kaikki ahtautuivat veneen sisätiloihin. Pian tuuli ja aallot yltyivät ja näimme Sulawesin ensimmäiset vaahtopäät.

Aaltojen ja sateen yhteysvaikutuksesta veneen sisälle tuli vettä, joten päällä olleet paita housut ja alushousut kastuivat. Onneksi olimme varanneet joka tapauksessa vaihtovaatteet.

No aallot yltyivät edelleen ja toinen matkalaukuistamme oli luisua mereen. Onneksi lopulta veneen laita kuitenkin pelasti tilanteen ja kapteeni jätti ruorin hetkeksi nostaakseen laukun takaisin entiselle paikalleen. Loppumatka menikin jännittäessä oliko tuo aalto suurin kohtaamamme vai pyyhkiytyisikö puolet matkatavaroisramme Indonesian meriin.

Pääsimme kaikki kuitenkin Manadoon ja lentokentällä matkatavarat saatiin kirjattua suoraan Helsinkiin asti, enää ei tarvitse itse huolehtia siitä jaksavatko kaikki matkatavarat kotiin asti.

Singaporeen saavuttaessa olimme jo tulossa kuviossa laskuun melkein kentän päällä, kun yht'äkkiä moottorit vedettiinkin takaisin täysille ja noustiin takaisin korkealle. Kapteeni ilmoitti, että lennonjohto olikin ilmoittanut, että pitää palata vielä odottamaan noin kymmeneksi minuutiksi.

Nyt kuitenkin kentällä ja odottelemassa matkan viimeistä vaihetta, 12h lentoa Suomeen. Toivottavasti siitä ei tule kovinkaan tapahtumarikas.

Matkalaukut pakattu ja vene lähtee tunnin päästä. Siitä 26h matkustusta ennenkuin päästään Suomeen.

Vielä viimeiset (kamerakännykkä) kuvat Bunakenilta.

Olimme jo palaamassa sukelluskeskukselle eiliseltä aamun delfiini+sukellusmatkalta. Kapteeni huomasi avomerellä päin lisää selkäeviä ja suuntasi katsomaan lähempää. Ajattelimme ensin, että näemme uudestaan saman aamuisen delfiiniparven, mutta lähemmin tarkasteltuna huomasimme, että evät ja varsinkin päät ovat eri näköisiä. Kyseessä olikin useamman kymmenen yksilön parvi lyhyteväpallopäävalaita.

Seurailimme valaita pitkään oli hieno nähdä suurten nisäkkäiden liikkumista vedessä, nekin olivat saalistamassa tonnikaloja, mutta hyvin lähellä rantaa ja koralliriuttoja. Olimme itse lopettaneet snorklaamisen kyseisellä riutalla vain muutamia hetkiä aiemmin, näiden jättiläisten kanssa uiminen olisi voinut olla hieman turhan haastavaa, vaikka ne eivät ihmiselle mitään teekään.

Saarten (ja koralliseinämien välissä) meri uppoaa 1,7km syvyyteen, eli sieltä löytyisi varmasti vielä paljon muitakin meren ihmeitä, joita emme tällä reissulla ole nähneet - vaikka olemmekin nähneet (jolleivät kaikki porukasta, niin joku): merilehmän, kettuhain, riuttahaita, kilpikonnia, mureenoita, leijonakaloja, delfiinejä ja pallopäävalaita...

Eilen lähdimme aamusta delfiiniretkelle, joka on normaali kahden sukelluksen aamukeikka, mutta lähtö on aiemmin, jotta ehditään merelle etsimään delfiinejä.

Odotuksemme eivät olleet sinällään valtavat, että olimme jo käyneet valassafareilla mm. Islannissa ja Azoreilla ja ajattelimme, että täällä on todennäköisesti saman tyyppinen. Ajattelin kuitenkin, että olisi hauska käydä, niin saisin uudella kameralla otettua delfiineistä parempia kuvia kuin mitä aiemmilta keikoilta on jäänyt.

Suuntasimme siis pian seitsemän jälkeen aamulla ulos satamasta, kapteeni kyseli ohi ajavalta kalastajalta, missä päin kalastajat ovat ja suuntasimme siihen suuntaan. Ensimmäisenä horisontissa alkoi kaukaisten saarten lisäksi erottumaan kalastajien pienet perinteiset veneet ja leijat, joilla kalastajat nostivat siimojaan ylemmäs. Seuraavana huomasimme tonnikalaparvia, joista tonnikalat hyppivät iloisesti pinnalle. Lopulta edessämme oli ihmeellinen näky, delfiiniparvi, jonka koko oli varmasti ainakin sata yksilöi ui ympärillämme pyydystäen tonnikaloja kilpaa kalastajien kanssa. Ajoittain delfiinit innostuivat uimaan veneemme vieressä näyttäen taitojaan ennen palaamista takaisin parven seuraksi.

Aiemmilla safareilla olemme saattaneet nähdä useamman lajisia delfiinejä, mutta yksilöitä on aina ollut enintään viiden luokkaa. Tällä kertaa parvi oli jättimäinen, onneksi tuli lähdettyä katsomaan delfiinejä!

Muutama kuva lisää, päivät soljuvat melko lailla omalla painollaan ruokailujen tahdittamana, ruokien välissä aina sopivassa suhteessa snorklailua, sukeltamista ja laiskottelua omalla mökillä.

On täällä oikeasti satanutkin nyt sadekaudella. Sade on huuhtonut jonkin verran roskia veteen Manadosta, joka välillä häiritsee snorklaustunnelmaa. Muuta haittaa sateesta ei ole aiheutunut, vettä on tullut lähinnä yöllä ja päivälläkin tuo vain hieman viilennystä oloon.

Ilman lämmöstä ei ole tarkempaa tietoa, mutta tähän mennessä en ole törmännyt kertaakaan alle 30 asteen lukemiin. Bungaloweissa ei ole ilmastointia, mutta yllättävän hyvin kuumassa nukkumiseen on tottunut verrattuna siihen, jos Suomessa on pidempiä hellejaksoja.

Tänään tuli tehtyä ensimmäiset sukellukset. Pintaveden lämpötila oli samaiset 30 astetta, vielä 20 metriin mennessä ei köytynyt alle 29 meneviä lämpötiloja.

Kaikki vedenalaiset kuvat on kuitenkin otettu snorklatessa. En lopulta ottanut kameraa mukaan toiselle sukellukselle, mutta olusi pitänyt. Heti sukelluksen aluksi ohi ui pari haita, melkein välittömästi niiden jälkeen kilpikonna ja sen jälkeen vielä yksi hai hieman lähempää. Näistä mistään ei välttämättä olisi vielä saanut kuvaa, koska olivat sen verran kaukana. Loppusukelluksen aikana näimme kuitenkin vielä ainakin viisi kilpikonnaa, myös isoja ja läheltä ja lukemattoman määrän muuta kuvattavaa sopivalla etäisyydellä. No, seuraavan kerran sitten.

Nyt pitää taas valmistautua seuraavaan maittavaan ruokailuun. Helppoa lomailua, kun kaikki on lähellä ja valmiina. Alla päovän kuvasatoa.

Neljän tunnin lento, tunnin lentokenttämuodollisuudet, tunnin matkustus autolla ja veneellä, mutta lopulta saavuimme perille keskiviikkona iltapäivällä.

Loput kuvat omalta terassilta.

Käsittämätöntä, miten nopeasti Angry Birds brändi on levinnyt maailmaan. Se oli selkeästi näkyvin viihdebrändi Singaporessa.

Kaupat mainostivat ulkopuolella, että saatavilla Angry Birds laukkuja/t-paitoja/yms. Chinatownissa vastaavasti kojuista löytyi mitä erilaisimpia piraattiversioita.

Kaiken huippuna koko Singaporen lentokentän yksi terminaaleista oli peitetty Visan Angry Birds -mainoksilla (ks. kuvat).

Toinenkin panoraama samalta (maailman kalleimman kasinorakennuksen) kattoterassilta.

Tiistaina oli vuorossa viimeinen kokonainen päivä Singaporessa.

Otimme aamulla rennosti. Skippasimme hotellin aamupalan kokonaan ja suuntasimme aamupalalle ulos vasta kymmenen tienoilla. Söimme aamupalan Singapore Management Universityn naapurissa olevassa Food for thought -kahvilassa - hinta-laatu -suhteeltaankin hieman eri kategoriassa kuin hotellin aamupalan. Samasta paikasta löytyi myös kummityttö-Annille tuliainen.

Tällä kertaa lounaalle oli varattu ihan pöytä Taste Paradisesta, jotta vihdoin pääsemme kokeilemaan dim sumeja Singaporessa. Suuntasimme siis seuraavaksi Orchard Roadia ION Orchard -kauppakeskusta kohden. Orchard Road on vähän kuin paikallinen Aleksanterinkatu, tosin vähemmän pankkeja ja vielä tiheämmässä kauppoja. Kiersimme matkalla muutaman kauppakeskuksista , itse ION Orchard on profiililtaan hieman liian tyyris.

Ei dim sumien syöminen tälläkään kertaa täysin ongelmatonta ollut, koska dim sum -menu löytyi turisteille vasta erikseen pyytämällä - onneksi kuitenkin löytyi - itse pienet kiinalaiset ruokanyytit olivat todella maukkaita ja siihen verrattuna vielä edullisiakin, positiivinen kokemus.

Singaporen osalta matkan viimeisenä nähtävyytenä suuntasimme Marina Bay Sands kasinohotellin katolla sijaitsevalle Skypark -näköalatasanteelle. Siellä oli mukava viettää aikaa ja katsella maisemia vilvoittavassa tuulessa.

Illaksi halusimme vielä jotain erilaista ruokaa, joten suuntasimme amerikkalaiseen Roadhouse ravintolaan syömään hampurilaiset ja tryffeliranskikset (paikallinen erikoisuus). Alla kuvassa Terminator challenge -hampurilainen, jos tuon 5x170g pihvit sisältävän hampurilaisen syö alle 20 minuuttiin, saa sen ilmaiseksi - tällä kertaa se jaettiin useamman henkilön kesken.

Maanantaina oli vuorossa actionia täydempi päivä.

Aloitimme aamulla suuntaamalla paikallisen Chinatownin vilinään, jota riitti heti aamusta alkaen yllättävän hyvin. Kiertelimme ahtaiden katujen varsilla olevilla kojuilla ja kävimme tutustumassa yhteen temppeliin.

Seuraavaksi suuntasimme metrolla Little Indian suuntaan. Siellä odottivat leveämmät kadut ja hienommat liikkeet - siinä missä Chinatownissa myytiin piraattipaitoja ja syömäpuikkoja niin Little Indian katujen tyypillisin kauppa oli kultakauppa. Ainakin Singaporeen muuttaneet Intialaiset ovat ilmeisen varakasta porukkaa.

Lounaalle ajauduimme lopulta japanilaiseen syö-niin-paljon-kuin-jaksat-ravintolaan. Parin tunnin uurastuksen jälkeen kaikki olivat saaneet vatsansa täyteensushia, sashimia ja muita japanilaisia herkkuja. Edessä oli lyhyt lepo hotellilla.

Hotellilta jatkoimme Singapore Flyer -maailmanpyörään (joka on varastanut London Eyelta maailman suurimman tittelin) katsomaan Singaporen auringonlaskua yläilmoista.

Sieltä suunnattiin Raffles-hotellille maistamaan alkuperäistä Singapore Sling drinkkiä (hintaa suolaiset 27 paikallista dollaria, eli noin 17 euroa ja vielä verot päälle). Itse drinkki ei kyllä olisi sen arvoinen, mutta ympäristö ja ilmaiset maapähkinät kompensoivat osittain...

Päivän päätteeksi suuntasimme vielä hotellin lähelle syömään meren eläviä (päivän toisen dim sum yrityksenkin epäonnistuttua).

Tänään otimme rennosti ja pitkälti lepäilimme.
Illasta teimme hieman pidemmän kävelyn, kun menimme kiertotien kautta syömään.
Päädyimme lopulta Rafflesin takana olevaan pieneen kiinalaiseen keittoravintolaan, jossa söimme kiinalaisten perheiden ympäröimänä, ihan ok kokemus, vaikka merimakkara ei ehkä vielä lumonnutkaan maullaan ;-)

Huomenna ehkä jo hieman valmistellumpaa ohjelmaa.

Olimme hieman laiskoja, emmekä lähteneet enää illalla hotellilta minnekään väenpaljouteen,mutta ilotulitukset näyttivät hienolta ihan hotellihuoneen ikkunasta katsoenkin.